Kun puhutaan kirjallisuuden suurista henkilöhahmoista, mainitaan lähes aina Raskolnikov. Häntäkin suurempi on George Costanza, joka esiintyy tv-sarjassa Seinfeld. George Costanzassa kiteytyvät kaikki ne luonteenpiirteet, jotka sopivasti annosteltuina estävät meitä olemasta raivostuttavan täydellisiä. (Kukaanhan ei pidä täydellisistä ihmisistä. Heitä vähän aikaa ihaillaan, ja sitten heidät ristiinnaulitaan tai syötetään epäystävällisille eläimille. En tunne enää yhtään täydellistä ihmistä. Tunsin kerran yhden, mutta tönäisin hänet karhuaitaukseen Ähtärin eläinpuistossa ja karhut söivät hänet aplodien säestyksellä.)
Costanzalaisuuden viitoittamalla tiellä!
Filed under: costanzalaisuus
Hei! Kuin ihmeen kautta selvisin siitä karhuaitauksesta. Eikä se karhun liha kovin kummoista ole.
Minä olen täydellinen ihminen, olen itsekin hämmästellyt sitä. Eipä ihme, ettet tunne minua, kun ei tunne kukaan muukaan.
Tässä on jotain vialla?
Viestini ei liity karhuihin. Vaan kirjaasi, joka on mielestäni loistava nyt kun vihdoin sain sen luettua. Hämmästelen, miksi sinun pitää liittää tekemisiisi kummallista reaalifantastikkoleimaa. Mitä sillä haet? Lumikko on loistava ilmankin, itse asiassa paljon parempi!
Reaalifantastikkoleima on itsepuolustusta – monen kriitikonkin mieli on niin jämähtänyt tiettyjen piirteiden julistamiseen scifiksi tai fantasiaksi, että on parempi määritellä itse tyylinsä ennen kuin toiset ehtivät.