Kirjalliset pyrinnöt ja muu mielentäyte
Uhrasin tämän päivän sen minulta tilatun oppimateriaaliurakan alttarille. Viisi tuntia tietokoneen ääressä, takapuoli puuduksissa ja pää hälytystilassa, mutta pääsinpä lähemmäksi urakan valmistumista. Tajuntaani rakentunut romaani-Jyväskylä on peittynyt savuun ja pimeyteen, henkilöhahmot lojuvat kaduilla tiedottomina, kärventyneinä, minuutensa unohtaneina. Kun katson, päähenkilöni lähestyy minua alaston kauhu kasvoilla, kysyen: “Herra…? Voitteko sanoa… Mihin olinkaan menossa? Katsokaas, en tiedä…”
Kun epäkirjallisuudellinen rupeama on ohi, savu hälvenee ja elämä palaa fiktiivisen kaupungin asukkaisiin. He vetävät ilmaa keuhkoihinsa ja havahtuvat. Itse en ole varma siitä, missä olen.
Kirjailijan päässä on vaarallista asua. Muut henkiset ponnistukset aiheuttavat ongelmia fiktiivisen kaupungin asukkaille.
Filed under: Aiheeton
Herra kirjailija, täällä olisi joukko satunnaisia sivupersoonia sivuaan vailla…
Heidät lienee sivuutettu…?
Muistaakseni Albert Camus kirjoitti kirjan nimeltä “Sivullinen”. Oli siinä kyllä useampi kuin yksi sivullansa.
Lapset pelästyivät puujalkojen kopinaa - luulivat, että merirosvot hyökkäävät.