Kirjaselibaatti

Valmistaudun aloittamaan romaaninkirjoitusrupeaman. Keksin jopa päähenkilölle nimen - se valkeni minulle ilmestyksessä, valvoessani preliminääriä. (Oivallus oli niin voimallinen, että se häiritsi salin valoja.) Havaitsin myös, etten enää uskalla lukea toisten kirjoittamia kirjoja. (Viimeiseksi kirjaksi jäi Sean Stewartin Kehä.) Pelkään, että niissä on samoja asioita, joista aion kirjoittaa, tai että niiden rakenteet tarttuvat mieleeni ja paiskaavat [...]

onko joka päivä todellakin tiistai

Postauksen otsikossahan siteeraan itseäni, mikä saattaisi hävettää, jos sieluni paikalle ei taannoin olisi vaihdettu mustaa tennissukkaa. (Aiemmin sen tilalla oli mustaa pahvia, mutta se rapisi liikaa ajatellessani. Alkuperäisen sielun hävisin viisivuotiaana korttipelissä, mutta puolustaudun sillä, että Loki huijasi. Yritin pelata sitä takaisin 15 vuotta myöhemmin, mutta kortit puhuivat ja sain kaiken lisäksi niskoilleni Ragnarökin käynnistämisen [...]

Wong Kar-Wai

Huomenna 22.1. kannattaa kääntää Subille kello 21, sieltä tulee mieliohjaajani Wong Kar-Wain elokuva Chunking Express.

traileri

ne mitään tieteisnovelleja ole

Sunnuntain Hesarissa oli listattu kevään kirjat. Taivaalta pudonnut eläintarha oli normaalien kaunokirjojen kanssa saman otsakkeen alla (erikseenhän ovat mm. jännityskirjat, joiden joukkoon oli listattu mm. eräs “fantasiadekkari”, Viivi Hyvösen teos muistaakseni), mutta loppuun oli lisätty määrite “tieteisnovelleja”. Ne mitään tieteisnovelleja ole. Tai no on parissa jutussa fantasioita tieteen ihmeellisistä saavutuksista, mutta enemmän kokoelmasta löytyy sitä [...]

wolf

Joinakin päivinä ajatteleminen ei kehitä vaan tekee vihaiseksi ja ohuen sivistyneisyyden alta kurkistaa susi, jonka tekisi mieli käyttää hampaitaan. Jotkut ihmiset saa puhumalla järkiintymään, toiset yksinkertaisesti pitäisi syödä.
Suden pentuja ei kannata kohdella huonosti.

Tiet romaanin ytimeen

Ihan lähiaikoina pitäisi alkaa taas nakutella romaania kokoon. Toistaiseksi olen laatinut suunnitelmia. Aiemmin kirjoittamani alku menee uusiksi ainakin osittain, päähenkilön ammatin ja muutaman muunkin asian muututtua. Koossa on monta asiaa, osia ja palasia, jotka varmasti sopivat jotenkin yhteen kunhan vain löydän oikean tavan. Tai yhden oikeista tavoista, mieluiten parhaan mahdollisen.
Juonen keskeiset käänteet olen jo synopsiksen [...]

öinen pohdiskelu diskursseista

Kävin äsken heittämässä ainakin toistaiseksi viimeisen kommenttini eräälle kirjallisuusaiheiselle keskustelupalstalle, jota olen lukenut ja jonka postauksia olen kommentoinutkin silloin, kun minulla on ollut aiheesta jotain sanottavaa - esimerkiksi kirjailijan näkökulmasta, koska kirjailijana tiedän jotain kustannusprosessista ja kirjojen kirjoittamisesta. Käyttämässäni nettinimimerkissä (pazi-j-dog) on ollut linkitys blogiini, mitä sitten on pidetty jonkinlaisena mainostamisena - itse pidin linkkiä [...]

puheenvuoro islamista

Netissä on aika paljon kirjoituksia islamista, jopa erityisiä blogeja, joihin kerätään kaikenlaisia todisteita siitä, että muslimit aikovat tuota pikaa vallata koko maailman ja tappaa tai alistaa meidät muut. Se on ymmärrettävää siinä valossa, että julkinen sana ja poliitikot tuntuvat välttelevän avointa keskustelua ja islamin varovaistakin kritisoimista pidetään helposti jonkinlaisena rasismina tai kiihkoiluna. Vaikka nämä pelkoa [...]

Olla vain, peräti olla

Minun ovelin juoneni on vakuuttaa teidät siitä, että olen olemassa.
Ajattelen, siis olen, mutta mistä tietää jonkun toisen ihmisen olevan olemassa? Tunnustelemalla, haistelemalla, maistelemalla, kuuntelemalla, näkemällä? Aivot tosin voivat hämätä aisteja ja saada ihmisen aistimaan olemattomia. Mikä siis on todellista? Olisiko niin, että kirjailijat kirjoittavat vakuuttaakseen niin itsensä kuin muutkin ihmiset siitä, että ovat olemassa - [...]

Vielä kuukausi

Henki ja elämä, 16.2. kello 14