Puhua kirjailijana, opettajana

Voin paljastaa: Meidät kaikki on tungettu pesukoneeseen ja sekaan on annosteltu ihan liikaa pulveria. Ja linkous ei edes ole vielä alkanut. Tällaisella säällä Rottakeisari lähtee liikkeelle.

_____

Eilen siis olin sekä alueradiossa että kirjastokeikalla, tänään oli vuorossa Opettaja-lehden haastattelu, joka julkaistaan joskus kolmen viikon kuluttua. Tapasin toimittajan Atenan toimitiloissa, Jääkärien salissa, josta pari jääkäriä oli kuulemma joskus pidätetty. Puhuin parin tunnin ajan itsestäni ja ajatuksistani, niin opettajana kuin kirjailijanakin. Paikalle saapui myös kuvaaja, joka sisäkuvia napsittuaan pakotti minut tuiskuiselle Asemakadulle ja työnsi kameran sieraimeeni. Ohikulkijat kaiketi ihmettelivät.

_____

Taivaalta pudonnut eläintarha arvosteltiin Savon Sanomissa. Itse asiassa kyseessä on lyhennetty versio samaisesta Hannu Waaralan arvostelusta, joka on julkaistu pitempänä versiona jo Keskisuomalaisessa ja Demarissa. Sopii minulle: Waaralan arvosteluhan on erittäin positiivinen ja sitä paitsi vakuuttavasti kirjoitettu. Saattaisi lievästi ottaa päähän, jos lehdestä toiseen kierrätettäisiin sävyltään nuivaa ja muutenkin negatiivista arvostelua, jollaista onneksi ei vielä ole kirjoitettu. Nyt ei ota.

3 Responses to “Puhua kirjailijana, opettajana”

  1. Se japanilainen tanssihiirikin olisi halunnut haastatella sinua ja houkutella paikalliseen salonkitanssikilpailuun, mutta ei kestänytkään täkäläistä ilmaston muutosta eikä nakkia. Olisiko ollut Atrian?

  2. Pirskatti, siitäkö tämä olotila johtuukin? Flunssaksi luulin, mutta silmät, sieraimet ja poskiontelot ovat siis täynnä pesupulveria. Linkousvaiheen alkamisen huomaa kai siitä että alkaa pyörryttää? Kiitoksia selityksestä :-)

  3. Aloin huolestua, alkaako linkous vai ei. Ja jos alkaakin, niin toivon, ettei se muuta asioita negatiivisesti. Keskipakovoiman havainnollistaminen kuivausrummun sisällä olisi tuskaa. Pyydän: ei valkaisuainetta!

Leave a Reply