Kun maailma seisahtuu hetkeksi, hae lintukirja

Kirjoitettu huhtikuu 22, 2008 pazi-i-j

Päivällä ajelin töihin päin. Lähellä keskustaa, ylämäessä, autojono seisahtui. Edessä yksi auto näytti kiertävän jotain, tietyötäkö, vai oliko joku jäänyt auton alle, oliko jonkun auto ehkä hajonnut tai kenties vain sammunut ylämäkeen kiipeävässä jonossa?

Sitten liikenteen seisahtumisen syy tepasteli näkyviin autojonon edestä. Se käveli mietteliäänä Harjulle päin, kiireettömyyden maanpäällisenä edustajana, sorsaudessaan perin rauhallisena, eikä kukaan rynnännyt autostaan sen perään ja tehnyt sille väkivaltaa. Saatoin miltei kuulla sen räpylöiden läpseen jalkakäytävän asfaltilla.

Filed under: Aiheeton

« Eläintarhasta toinen painos En sitten kuitenkaan painanut nappia ja lähettänyt Jäniksenselän ohjuksia Iraniin »

14 Responses to “Kun maailma seisahtuu hetkeksi, hae lintukirja”

  1. iisi, on huhtikuu 22nd, 2008 at 7:27 pm Said:

    Aku? Ehkä Roope? Tupu, Hupu vai Lupu? Ei kai vaan Iines?

  2. pazi-i-j, on huhtikuu 22nd, 2008 at 8:05 pm Said:

    Nuo luettelemasi ovat ankkoja, eivät sorsia. Olen pöyristynyt, ja pöyristyksestä paranee vain ryhtymällä deietille.

  3. Gothic Muumibaba, on huhtikuu 22nd, 2008 at 8:44 pm Said:

    Ah.. Sorsat ovat koko maailman parhaus tiivistyneenä nokkaan ja esteettiseen pariin räpylöitä..

  4. iisi, on huhtikuu 22nd, 2008 at 9:28 pm Said:

    Kaikki ankat ovat k. sorsan näköisiä. Paitsi Repe, jota monet erehtyvät puhuttelemaan Repe Ankaksi - tietysti etuliitteellä “sir”.
    Sorsaa en tunne, koska en ole ollut sairaalassa vuoteenomana.

  5. pazi-i-j, on huhtikuu 22nd, 2008 at 9:31 pm Said:

    Kun on ensin joitakin kymmeniä vuosia sohvanomana, vuoteenomaksi siirtyminen käy kivuitta. (Siksi harjoittelen itsekin päivittäin horisontaalia.) Sohvathan ovat vuoteiden omaisia.

  6. Satu, on huhtikuu 23rd, 2008 at 9:14 am Said:

    Jos minä joskus kirjoittaisin kirjan, haluaisin sen päättyvän lauseeseen: “Saatoin miltei kuulla sen räpylöiden läpseen jalkakäytävän asfaltilla.”

  7. iisi, on huhtikuu 23rd, 2008 at 12:25 pm Said:

    Lukijaa jäisi vaivaamaan, että oliko läpse peräisin ankan vai sorsan räpylöistä.
    Vähemmästäkin on kirjallisia seminaareja pidetty ja väitöksiä kinattu.

  8. pazi-i-j, on huhtikuu 23rd, 2008 at 12:54 pm Said:

    Satu, ehkäpä voisimme perustaa uuden kirjallisen koulukunnan, jonka periaatteena olisi lopettaa jokainen teos juuri noin. Kirjallisuushistoriassa meihin voitaisiin viitata “räpylänläpseen koulukuntana”.

  9. TR, on huhtikuu 23rd, 2008 at 6:04 pm Said:

    Mitä?! Tehän olette varastaneet romaanini lopun! Miten se on mahdollista?

  10. iisi, on huhtikuu 23rd, 2008 at 7:10 pm Said:

    Lopetushan on ihan helppo: kunhan löytää nappulan, jossa on pieni pyöreä piste.
    Mutta se aloitus…

  11. Satu, on huhtikuu 24th, 2008 at 2:53 pm Said:

    Pazi, “räpylänläpseen koulukunta” kuulostaa mainiolta. Tulen kyllä heti mukaan.

    Eilen akateemisessa näin pokkarin, jonka takakannessa kerrotaan kirjailijan aina halunneen kirjoittaa kirjan, joka päättyy sanaan “majoneesi”. Pakkohan se oli tarkistaa, en ollut varmaan ensimmäinen. Mutta “räpylänläpse” kuulostaa ehdottomasti mukavammalta kuin “majoneesi”.

  12. JigSaw, on huhtikuu 25th, 2008 at 10:52 pm Said:

    Minä haluaisin päättää kirjan sanoilla; “saksanpaimenkoiran korvat tursusivat sadandollarin seteleitä; niitä tuli aina vain lisää ja hetken koira hymyili. Sitten se avasi suunsa aivan ammolleen ja sen nielusta pomppasi pientä kultaista huilua soittava bergshireläinen kesyrotta; en ollut koskaan nähnyt kenelläkään niin kaunista, somaa ja vihreää hattua.”

  13. pazi-i-j, on huhtikuu 25th, 2008 at 11:01 pm Said:

    Minusta tuntuu, että juuri näihin sanoihin suurin osa Väinö Linnan teoksista päättyy.

  14. TR, on huhtikuu 26th, 2008 at 1:44 pm Said:

    JigSaw - on hyvä, ettei se romaanisi ole vielä valmistunut :-)

Leave a Reply