Yhdentekevää jupinaa kirjoittamisesta

Päätoimisen kirjoittamisen sesonki lähestyy, mutta jo sitä ennen pitäisi saada käsikirjoitus kriittisen pisteen yli, siihen tilaan jossa juoni on saavuttanut ensimmäisen huippukohtansa ja henkilöhahmot alkaneet toimia oma-aloitteisesti, ilman kirjailijan ponnisteluja. Ilmoitus kirjastoapurahan saamisesta lisää sekin sekä intoa että paineita päästä kirjoittamaan.

Teksti juuttui yhteen kohtaan pitkäksi aikaa, se ei tuntunut elävän eikä toimivan enkä voi jatkaa tekstiä sellaisen ohikaan. Sitten tajusin kysyä yhdeltä kohtauksen henkilöhahmoista, mitä hän haluaa tehdä. Tietenkään hän ei vastannut, hänhän on vain fiktiivinen henkilö, mutta kun kysymys on kerran esitetty, siihen on helppo löytää vastaus. Muutin keskeistä toimintaa ja kaikki alkoikin taas toimia.

Ei riitä sekään, että juoni alkaa kulkea ja henkilöhahmot tuntuvat eläviltä. Viime viikolla tajusin eräänä iltana temaattisen tason ongelman ja jouduin miettimään parin päivän ajan uusiksi koko syvärakennetta, jonka olin kuvitellut jo virittäneeni valmiiksi. Henkilöhahmot ovat suorassa yhteydessä syvärakenteeseen, eli kun temaattisen tason syvärakenteista menee muuttamaan jotakin, myös henkilöhahmot joutuu säätämään uusiksi. Eräänlaista mentaalisen Rubikin kuution vääntelyähän tämä on, kirjoittaminen nimittäin.

_____

Blogilista toimii välillä jotenkin hölmösti. Se väittää, että tätäkin blogia on päivitetty vaikka ei olisi (laskuri lienee syynä, joskus myös kommentit), mutta sitten kun oikeasti päivitän blogia ja yritän saada päivityksen näkymään Blogilistalla, lista kieltäytyy ja alkaa höpistä haamupäivityksistä - tai väittää suoraan, että ei, ei siellä mitään päivitystä näy.