Iltalehdessä kerrotaan, että koira on pahempi saastuttaja kuin auto. Haluaisin uskoa tämän – silloin voisin kehuskella ekologisuudellani, koska minähän en tietenkään halua pröystäillä saastuttavilla koirilla, etenkään sellaisilla isoilla ökykoirilla, jotka tuhoavat luonnon lapsiltamme ja aiheuttavat valtavia tsunameja sekä erilaisia jää- ja hellekausia. Ajelen vain ekologisesti autolla eikä kyydissä taatusti ole yhtään saastuttavaa maailmanlopunkoiraa. Ja ne kaksi gerbiiliä, jotka taannoin ostin pojalleni syntymäpäivälahjaksi, eivät ole lihansyöjiä, joten ne ovat kaiketi vihreitä ekolemmikkejä.
Ekologisesta jalanjäljestä tiedostuminen on hyvä asia, kuten tiedostumiset yleensäkin. Kirjailijana luonnollisesti kannatan tietoisuuden laajentamista, koska elämässä on lukemattomia eri tasoja, joihin ihminen on tavalla tai toisella yhteydessä, ja lopultakin kaikki liittyy kaikkeen, mikä taas on pitkälti kirjallisuuden perusoivalluksia.
Toisaalta tiedostuminen voi mennä niinkin pitkälle, ettei ihminen tohdi tehdä enää mitään. Jos ajat kilometrin polkupyörällä, joku tulee laskelmineen ja osoittaa, että välillisesti tuhosit juuri viisi hehtaaria sademetsiä, vapautit ilmakehään tuhat tonnia hiilidioksidia ja aiheutit pienen kansanmurhan Afrikan lounaisosissa tukemalla väärien ihmisten ketjutehdasta. Äärimmäinen ekologisuus johtaisi siihen, että ihminen riisuutuisi, kaivaisi kuopan omine käsineen (lapion käyttäminen saattaisi välillisesti tuhota vesinokkaeläimet ja pari metsää kaupan päälle) ja menisi kuopan pohjalle odottamaan kuolemaa (joka välillisesti tuhoaisi vain hehtaarin verran maaperää kehosta vapautuvien myrkkyjen vuoksi).
Säästäkää minut siis laskelmiltanne, ainakin näiltä älyttömimmiltä, joissa houkutellaan ihmisiä kuristamaan kaikki ilmastonmuutosta kiihdyttävät koirat ja hautautumaan kuoppaan. Alkaa kuulostaa jo Maon parhaimmilta tempauksilta. Keksikää mieluummin nopeasti sellaiset välttämättömyydet kuin ilman hiilidioksidilla tai ekologisilla ajatuksilla toimiva auto, öljytön muovi ja kaloriton rasva.
Filed under: maailma
Mitäpä muutamasta koirasta, kun se perhosen siivenisku tuhoaa kaiken.
Eräänä päivänä yksi suruvaippa liihotteli iloisena pihassamme. Koht´sillään Kiinassa talot ja padot murtuivat.
Ja mitäkähän nyt tapahtuu, kun lopulta sain Lumikon tilattua itselleni: koko maa vajoaa? Ihmiskunta tuhoutuu…. no myönnettäköön, että ostin myös Haitekstin, Pratchettiä ja Vuorista, kun ihan väkisin myytiin, hyi minua!
Lue Lumikko – ja kaikki vaivasi ovat poispyyhityt!
Me syötämme koirillemme luomulähiruokaa. Päästämme ne irti öisin – ne syövät naapureita, satunnaisia ohikulkijoita, hirvenraatoja tienvarsilta sekä toisia, itseään pienempiä koiria.
[...] Pasi miettii uutista, jonka mukaan koiranpito saastuttaa autoa enemmän: “Säästäkää minut siis laskelmiltanne, ainakin näiltä älyttömimmiltä, joissa houkutellaan ihmisiä kuristamaan kaikki ilmastonmuutosta kiihdyttävät koirat ja hautautumaan kuoppaan. Alkaa kuulostaa jo Maon parhaimmilta tempauksilta. Keksikää mieluummin nopeasti sellaiset välttämättömyydet kuin ilman hiilidioksidilla tai ekologisilla ajatuksilla toimiva auto, öljytön muovi ja kaloriton rasva.” (Mari Koo) [...]
Tämä ilmastovouhotus alkaa siirtyä sille tasolle, että meikäläinen ryhtyy vastaiskuun ja hankkii staffin kuljettimeksi isolla V8-moottorilla varustetun vanhan jenkkiauton. Ja puulämmitteistä saunaakin aion kyllä lämmittää vähintään kolme kertaa viikossa näin kesäaikaan, vaikka ministereillä oli aikeita sekin kieltää puunpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen takia.
Muuten olen sitä mieltä, että Itämeren pelastamiseksi uiminen pitäisi kieltää.