Minä, viltti, sohva, telkkari ja ainakin tuhat nenäliinaa

Kirjailija Jääskeläisen piti kirjoittaa joululomalla. Parissa viikossa saisi kummasti tekstiä kokoon, hän ajatteli toiveikkaana. (Kolmas persoona siksi, etten enää pysty samastumaan tuohon lapsellisen optimistiseen inkarnaatiooni, joka ei muistanut, kuinka näiden lomien ja niihin liittyvien suunnitelmien kanssa aina käy…) Sitten iski flunssa ja ihmislapsi valutti kirjailijuutensa nenän kautta halpoihin paperinenäliinoihin, joita jäteautot ovat kuljettaneet kaatopaikalle yötä [...]

Paavi Mangustinuksen joulupuhe

Paavi Mangustinus piti perinteisen joulupuheensa. Siinä Pyhä Setä tuomitsi kollegansa, katolisen kirkon Pyhän Isän paavi Benito XIV:n, höpinät “vanhan natsin noloiksi aivopieruiksi” ja vertasi uskontoja sellaisiin inhottaviin aivoihin korvan kautta ryömiviin koppakuoriaisiin, jotka tuhoavat ihmisen ajattelukyvyn ja kyvyn pitää suunsa kiinni silloin kun ei ole mitään kivaa sanottavaa toisista ihmisistä. Paavi Mangustinus totesi myös, että [...]

Ennuste Suomen lähitulevaisuuden näkymistä

Pääministerimme ei suostu kilpailemaan tulevaisuuden mustamaalaamisessa, joten ilmeisesti minun on sekin tehtävä.
Ensi vuoden alkupuoliskon aikana talous heikkenee entisestään. Asuntolainojen korot nousevat 30 prosenttiin, ensimmäiset ihmissyöjäjänikset havaitaan asutuskeskuksien liepeillä ja bensalitran hinta nousee 37 euroon. Linnuilla ei ole enää varaa lentää ja ne alkavat putoilla ihmisen päähän. Kinder-orava kuolee nälkään, mikä laukaisee epätoivoisten oravanystävien polttoitsemurha-aallon. Maitolitra [...]

Tulevia kirjailijoita

Joitakin viikkoja sitten kirjoittelin epäilevään sävyyn alkavasta luovan kirjoittamisen kurssista. Muistelin joitakin aiempia kursseja, joilla en ollut aina havainnut sen enempää intoa kuin kykyäkään. Oli ilo olla väärässä: tällä kurssilla oli yllättävän paljon lahjakkuuksia, jo aika pitkälle edenneitä proosaharrastajia – sellaisiakin joista on helppo ennustaa tulevan kirjailijoita, jos vain pakkomiellettä riittää.
Niin että siinä mielessä päivätyö [...]

Joulu – suuri suomalainen kuolemanjuhla

Pitkällisten tutkimusten ja riittämättömän pohdiskelun kautta olen päätynyt siihen, että joulu on Suomessa ennen kaikkea kuolemanjuhla, jonkinlainen Dia De Muertos. Miettikää nyt: Hetken kestää elämä / ja sekin synkkä ja ikävä… Joulunahan monet käyvät hautausmaalla tervehtimässä kuolleita, ja monet joululaulutkin käsittelevät kuolemaa. Ilmeisesti suomalaiseen sielunmaisemaan ei sovi puhdas elämänilo, vaan siihen pitää aina sekoittaa melankoliaa [...]

Joulunatsit iskevät jälleen

Kirjoitin taannoin joulunatseista, ja nythän aihe on taas ajankohtainen. Tarkoitan ihmisiä, jotka pakottavat paikalle sattuneet yksilöt sulautumaan yhteen joululauluja hoilaavaksi aivottomaksi massaksi ja leikkimään autoritäärisesti johdettuina jouluisia leikkejä.
Yhteislaulut voivat toki olla hienoja kokemuksia, jos niiden alkaessa on itsekin ehtinyt virittäytyä tunnelmaan ja koko hommassa on spontaani sävy. Mutta jos fiilistä ei ole, pakollinen yhteislaulu voi [...]

Pimeyden pukki

Joulun aikaan pimeys on tiheimmillään, niin ulkona kuin ihmismielessäkin. Silloin se tiivistyy ja ottaa Joulupukin hahmon. Vuoden varrella Joulupukin tonttuarmeija on tehnyt verisiä ryöstöretkiä köyhempiin maihin, erityisesti niihin joissa ei joulua vietetä, ja jouluna pukki sitten jakaa kertyneen saaliin meidän muiden kanssa – kunhan vain muistamme palvoa ja kunnioittaa sitä niin kuin Suuria Muinaisia tulee [...]

Tulleita ja poistuneita

Joitakin viikkoja sitten sain kolmannen pojan. Tänään olin hautaamassa isoisääni, joka pääsi mummon viereen. Näinhän se kulkee, näinhän sen pitää mennäkin. Kukin tulee ja lähtee vuorollaan.
Kolmas lapsi oli siis poika. Nimiä oli mietitty etukäteen, ja itse mittatilaustyönä valmistamani tyttöjen nimi jäi vapaaksi. Koska en itse sitä tule tarvitsemaan, lahjoitan sen kenelle tahansa erikoisempaa tytönnimeä tarvitsevalle:
Luminoora.
Niin, [...]

Rambon paluu

Töissä hupailin kollegaksi sattuneen partiolaisneitosen kustannuksella, hän kun on vihreä ja minusta partioliike taas on sitä koti, uskonto ja isänmaa -osastoa. (Kauniiden neitosten kustannuksella pitää hupailla aina kun vain mahdollista.) Pilkka kuitenkin sattui omaan nilkkaan heti, kun pääsin kotiin. Posti oli tuonut kirjeen Puolustusvoimilta, joiden kanssa en ole ollut missään tekemisissä sitten syksyn 1987. Kesäni [...]

Gradu saa kirjailijan kiinni

Löysin yllättäen netistä suomen kielen laitokselle tekemäni gradun, jossa tarkastelen henkilöhahmojen ulkonäön kuvaamista kirjallisuudessa. Mainittakoon, että väsäsin gradua melkoisella kiireellä ja käytännössä paiskasin sen lopulta ohjaajan syliin, ilmoittaen että se pitäisi sitten arvioida sellaisenaan – minulla oli ensimmäinen sijaisuus tiedossa (elettiin vuoden 1999 loppua) ja minulla oli kiire päästä yliopiston kirjoilta työttömäksi työnhakijaksi, kyse kun [...]