Yksi takavuosien parhaista piirretyistä oli Alfred J. Kwak. Erityisesti hänen tyttöystävänsä (kuvassa oikealla) oli hyvin suloinen ja varasti oitis sydämeni.
Nyt siis tunnette tragediani, josta teosteni surumielisyys kumpuaa: olin wertherimäisen onnettomasti rakastunut kauniiseen piirrettyyn ankkanaiseen. Emme koskaan saaneet toisiamme.
Filed under: Aiheeton
Jes! Olen jo pitkään miettinyt, että saisivat lähettää Alfredia uusintana, muistan että diggailin sitä kovasti noin viisivuotiaana. Nyt hoksasin, että elän internetin aikakaudella, jolloin mikään ei ole mahdotonta. Kolmas jakso meneillään eikä youtuben laatukaan ole edes paskempi. Tulee sitä paitsi treenattua saksaa. Sarja toimii yllättävän hyvin vanhemmallakin iällä… en tainnut lapsena edes tajuta että Alfredin porukat kuoli kun ne vaan katos jonneki
Meillä ei kotona Alfredeja ollut, mutta katsoin ne pienenä moneen kertaan silloisen parhaan kaverini luona. Heiltä kuitenkin puuttui ensimmäinen jakso, joten säästyin silloin riipaisevalta Muun Ankkaperheen Eliminoituminen -kohtaukselta. Kun sitten parikyymppisenä näin kyseisen jakson ja minulle selvisi perheen kohtalo, järkytys oli kieltämättä melkoinen. Ehkä tuollaiset asiat ovat kuin vesirokko – mitä vanhampana joutuu käsittelemään ankkojen joukkokuolematapauksia, sitä raskaammin rysähtää.